Kaunain Tuuletus Kävele kilometri kalsareissani - ajatuksia uskonnottomuudesta

Ulkoistettu vastuu

  • Ulkoistettu vastuu

Pyrin omassa eämässäni ottamaan vastuun itsestäni ja tekemisistäni. Jotkut kuitenkin ulkoistavat vastuun itsestään ja kaikesta korkeammalle taholle. Tällainen ajattelu on varmasti kätevää jos omassa elämässä on ongelmia. Taidottomuus, kyvyttömyys tai motivaation puute ei olekaan syy siihen ettei ole työllistynyt tai menesty koulussa, se onkin korkeamman tahto. Uskominen siihen että ei ole itse vastuussa omista tekemisistään ja omasta elämästään antaa ihmiselle puhtaan omantunnon ja luvan jatkuu yhteiskunnan tuella loisimista.

Rukous toimii kätevästi myös kun itse on kykenemätön auttamaan muita, mutta haluaa silti tehdä jotain. Rukous yläkertaan, ja omatunto on puhdas. Rukoilevan ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa siitä ettei kyennyt antamaan mitään konkreettista. Mitä jos rukoukseen ei vastata? No, se oli korkeamman kädessä että nyt vain suunnitelma oli toisenlainen. Se oli kohtaloa, näin sen kuului käydä. Todellisuudessa jonkun muun on käärittävä hihat.

Usko yliluonnolliseen ei varmastikaan passivoi kaikkia uskovia. On varmastikin yksilöllistä miten kunkin ihmisen usko saa heidät toimimaan. Ongelmia kuitenkin syntyy sitten kun lääkäriin ei mennä ajoissa koska joku puoskari myy sokeripillerin ja väittää sen parantavan syövän. Ongelmia seuraa myös jos jää odottamaan että rahaa, työpaikka tai koulutus järjestyy kun jättää sen herran haltuun, lähettää positiivisia ajatuksia tai odottaa planeettojen oikeaa asentoa. Ihmettä odotellessa joku muu kantaa taakan.

Asiaa voi tarkastella laajemmallakin mittakaavalla. Puheet ilmastonmuutoksen torjunnasta kaikuvat turhan usein kuuroille korville. Kulutusta pitäisi vähentää ja se öljykin on loppumassa, pitäisikö asialle tehdä jotain? Ilmastonmuutos kohtaa samaa vastustusta kuin aurinkokeskeisyys ja evoluutio vieläkin. Vastuun kantaminen kaikista yhteiskunnan ongelmista ja niiden torjuntaan ryhtyminen tarkoittaisi että emme eläkään jonkun galaktisen keisarin hellässä huomassa, vaan olemme yksin vastuussa ongelmista joita olemme itse luoneet.

Loppupeleissä mitä kauemmin minkä tahansa asian kanssa lorvitaan ottamatta vastuuta, sitä suuremman taakan yhteisö joutuu kantamaan, koska ongelmilla on tapana pahentua jos ei niitä ratkaista ajoissa. Jokaisen on kortensa kekoon kannettava. Jos omaa kortta ei kanna, niin kaveri kantaa kaksi, ei jumala. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Jaakko Häkkinen

Vastuun ulkoistamiseen liittyy myös vaarallinen syntien anteeksiantaminen: ihmisen kynnys tehdä pahojaan (pedofilian toteuttaminen oikeiden lasten kanssa yms.) voi laskea, jos hän on varma että kunnon uskova saa aina syntinsä anteeksi jälkeenpäin.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Sanovat, ettei kommunismia ole. Kyllä se vain on, tosin valjastettu hiukan erikoisesti.

Toimituksen poiminnat